Mallaskosken Panimo 100v Juhlaolut ja Tiltu Oatmeal Stout

Mallaskosken Panimo täyttää tänä vuonna 100 vuotta ja juhlaa varten on tietysti pantu myös juhlaolut, jonka reseptiikka pohjautuu panimolla 1950-luvulla valmistettuun lager-olueen. Mallaskosken Panimo perustettiin Seinäjoelle kieltolain aikaan vuonna 1921. Kieltolain aikana valmistettiin vain mietoja mallasjuomia ja virvoitusjuomia, mutta kieltolain päättymisen jälkeen vuonna 1932 alettiin valmistamaan myös II- ja III-veroluokan oluita. Panimon toiminta loppui vuonna 1965. 

Vuonna 1997 kuusi Seinäjoelta lähtöisin olevaa nuorta miestä, joiden joukossa oli nykyinen tehtaanjohtaja Jyri Ojaluoma, päättivät perustaa Mallaskosken panimon uudelleen entisen panimon paikalle. Ensimmäiset vanhaa perinteistä nimeä kantaneet Kuohu-oluet valmistuivat joen rannassa vuonna 1999. Ojaluoma on vastannut oluiden valmistuksesta Mallaskoskella jo yli 20 vuotta. Alussa hänellä oli oppi-isänä alkuperäisen panimon perustajan pojanpoika, panimoinsinööri Juhani Wallenius. ”Walleniuksen ansiosta löysimme ja saimme elvytettyä vanhan Mallaskosken Tehtaiden panimohiivan, joka on meillä jatkuvassa käytössä. Perinteet elävät näin sananmukaisesti panimolla sukupolvesta toiseen”, Ojaluoma sanoo. Panimoa laajennettiin kolmisen vuotta sitten lisäämällä käymistilaa, mikä mahdollistaa tällä hetkellä puolen miljoonan litran vuosituotannon. Vuonna 2019 tuotantomäärä oli noin 450 000 litraa.

Sain panimolta kutsun etäyhteyksillä pidettyyn juhlaoluen lanseeraustilaisuuteen, mutta en harmikseni ehtinyt päivätöiden vuoksi siihen mukaan. Vielä ei blogitus lyö ihan niin hyvin leiville. Kuulemani mukaan oli oikein mielenkiintoinen tilaisuus. Varsinaiset juhlat on tarkoitus pitää kesäkuussa Seinäjoella, mutta tässä ajassa mikään ei tietysti ole varmaa. Sain postitse maistettavaksi panimon Mallaskoski 100 Juhlaoluen ja juhlavuoden toisen uutuuden Tiltu Oatmeal Stoutin, jotka arvioin tässä seuraavaksi. 

Mallaskoski 100 Juhlaolut

5,0% | Vesi, ohramallas, humala, hiiva

Juhlaolut siis pohjautuu 1950-luvun reseptiikkaan ja mallaspohjassa on käytetty myös pohjanmaalaisen Pehkolan artesaanimallasta. Humalajikkeet on valittu sen ajan oluen valmistustapaa noudattaen. 

Kirkas syvän kultainen ja vaahdoltaan kestävä olut. Kaunis väri. Tuoksu on hieno ja jykevä. Siinä on hieman karamellisoitunutta ja paahteistakin puolta, mutta kuitenkin raikkaus ja jalohumalaisuus säilyttäen. Olut on suussa täyteläinen ja katkeroltaan miellyttävän runsas. Katkero elää jälkimaussa vielä pitkään nielaisun jälkeen - nyt on kunnollista! Alkumaku on maltaisen makoisa ja siinä on huomattavasti syvempi maku kuin peruslagereissa. Mielestäni se on hieman karamellisoitunutta ja omaa pienen paahteisenkin särmän - uskoisin tämän piirteen tulevan tuosta Pehkolan maltaasta. Keskivaiheilla alkaa jo katkero rakentumaan ja loppua kohti saadaan mukaan myös jalohumalaista yrttisyyttä. Oikein saksalaistyylinen perinteisen makuinen laadukas lager, olematta kuitenkaan täysin perinteisen makuinen vaan jotain enemmän. Erinomainen ja onpa tarinoineen kaikkineen aivan todella hieno tapa juhlistaa merkkipaalua!

Mallaskoski 100 Tiltu Oatmeal Stout

8,0%

Maltaat: Pale Ale, Oat, Crystal, Wheat, Chocolate Malt 

Humalat: Sultana 

Lisäksi laktoosia

Vahvassa kaurastoutissa käytössä mielenkiintoinen Sultana humalalajike, joka on itselleni ihan uusi tuttavuus. Näyttäisi olevan amerikkalainen aika hedelmäiseksi kuvailtu lajike. Humala ei tietysti tässä tyylissä varmasti päällimmäisenä makuna ole, mutta tulipa tämän varjolla nyt tutustuttua tuohonkin lajikkeeseen. Olut on saanut nimensä panimon alkuvuosina Venäjältä sotasaaliina saadun Tiltu-hevosen mukaan. Tiltu olut on esikuvansa mukaan tumma ja rehti, panimolta kerrotaan.

 

Sysimusta olut kaatuu lasiin maltillisesti vaahtoavana. Vaahto on mokkaisen sävyistä. Tuoksussa on konvehtimaista suklaisuutta,, maitokahvia, kaurakeksisyyttä ja paahteisuutta sekä aavistus jotain savuistakin tuntua. Lempeä tuoksu vahvuudeltaan jykevässä oluessa. Maku on paahteinen, suklainen ja kahvimainenkin. Kaura tuo näissä yleensä suutuntumaan sellaisen pehmeän täyteläisyyden, joka tästä hieman uupuu ja suutuntuma jääkin korkeintaan keskitäyteläiseksi - sellaista tuhtia tuntua ei siis synny ja sitä kautta pehmeyskin jää vajaaksi tyylin normista vaikka lisäksi mukana oli makeuttavaa laktoosiakin. Alkoholi pysyy kuitenkin hyvin piilossa, vaikkei runko se kaikkein jykevin olekaan. Pehmeämmän kaurastoutin sijaan siis kuoren alta paljastuukin kuivempi ja humalaisempi hieman foreign export stoutin tyylinen olut. Odotin erilaista ja aluksi tuntuikin odotuksiin nähden pettymykseltä, mutta pullon nestepinnan alati laskiessa totesin että se ajatusmalli on väärä - oluesta pitäisi yrittää nauttia sellaisena kuin se on, kiinnittämättä liikaa huomiota oluttyyliin tai tässä tapauksessa vielä ns. alatyyliin. Stout on stout ja sillä hyvä. 

 

Juhlaolut lienee jo saatavilla tai ainakin tulossa laajalti kauppoihin ja sitä pitää ehdottomasti maistella vielä lisää itsekin. Tiltu puolestaan löytyy Alkosta.