Tuusulalainen Maku Brewing lähetti oluitaan maistoon ja siinä joukossa oli myös yksi mysteeritölkki. Tölkissä ei siis ole mitään etikettiä eikä tietoa oluesta ole muutakaan kautta annettu. Ainoat tiedot on se, että olut tulee myöhemmin syksyllä myyntiin panimon omaan kioskiin ja nautintalämpötilaksi suositellaan kymmentä astetta. Tempaisin tölkin noin 11 asteisesta kellarista, joten mennään sillä. Nyt lähdetään sitten veikkailemaan mistä on kyse.
Sysimusta ja vaahdoltaan mokkainen olut kaatuu lasiin. Ulkonäkö jo kertoo mahdollisesti paahtomaltaisesta tuntumasta ja tuoksu vahvistaa saman - intensiivisyys ja aromien kirjo on imperial stoutille ominainen ja sisältää mielestäni myös selkeitä tynnyrikypsytyksen sävyjä. Kenties tässä on siis uutta versiointia Makun kypsytettyjen Imperial Stoutien sarjaan. Tuoksu on runsaasti konvehtimaisen suklainen ja paahteisen maltainen. Siinä on myös tiettyä hedelmäisyyttä sekä tammipuuta ja hentoa vaniljaisuutta. Hieman kun olut lämpenee niin mielestäni tuoksussa on myös rypälemäisiä portviinin sävyjä - tai kenties sherryä tai madeiraa - vahvoille rypäleperäisille juomille ominaista tuoksua kuitenkin. Kenties siis sellaisessa tynnyrissä kypsynyttä tällä kertaa? Hieno tuoksu ja hieno makukin. Todella pehmeän hiilihappoinen ja sopivan täyteläinen suun täyttävä suutuntuma. Mallaspohjassa on enemmän suklaisuutta eikä juurikaan sellaista tiukempaa salmiakkisuutta. Mielestäni tämä on Makun imperial stouteille ollut ominaista. Suutuntuma tässä kuitenkin tuntuu varsin täyteläiseltä - ehkä täyteläisempää kuin ennen, ehkä ei. Todella hyvää on. Maussa tynnyrikypsytyksen sävyt ovat miellyttävän maltillisesti mukana - eivät dominoi, mutta kyllä niitä silti mielestäni selkeästi on. Pieni terävyys lopussa ja lämpöä nousee nielaisun jälkeen. Jos tässä ei tynnyröintiä tai lastukypsytystä ole tapahtunut niin sitten voin kyllä melkein nostaa olutlasit naulaan ja lopettaa nämä hommat - tai sitten keskittyä vain sahtiin ja saisoneihin. Kokonaisuus siis kiteytettynä miellyttävän suklainen pehmeä imperial stout, jossa selkeitä tynnyrikypsytyksen sävyjä. Veikkaan rypälepohjaista juomaa, mahdollisesti sherry, portviini tms. ainakin tuoksussa on hienoja portviinin sävyjä. Kokonaisuutena todella hyvä olut ja vahvuuttakin on koska lasin edetessä "minä tunnen kuinka vauhti kiihtyy!"
Tämä varmaan jossain kohtaa paljastuu minulle ja muillekin että mistä oluesta oli kyse. Viimeistään siinä vaiheessa kun tuote myöhemmin syksyllä tulee panimon omaan kioskiin myyntiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ole hyvä ja kommentoi. Kommentit menevät valvonnan kautta.