Harrin päivä on perinteisesti vapaapäivä ja sen kunniaksi polkaisin heti aamulla kotipanot käyntiin. Tämä olut piti valmistaa jo lokakuussa, mutta en ole saanut aiemmin aikaiseksi. Nyt kuitenkin prosessi on käynnissä.
Tavoitteena noin 7% vahvuinen savuinen bock, eli lagerolut. En tosin käytä kylmässä, vaan n. 18 asteisessa "huoneenlämmössä" Mangrove Jack'sin M54 California Lager hiivalla, joka on suunniteltu käymään neutraalisti tässä lämpötilassa. Reseptissäni on paljon samaa fiilistä kuin tässä Reittausblogi Höyrysavussa, jonka tein vuonna 2017. Siinä Mangroven hiiva toimi hienosti.
Alustava reseptiikka, kaikki maltaat Weyermannilta.
Aloitin tietysti mäskivesien mittaamisella ja lämmityksellä. 12 litraa 75 asteista vettä piti saada kattilaan ja sen jälkeen maltaat sekaan kovalla sekoituksella. Keittiön valtasi palvaamon ja savusaunan tuoksu kun Weyermannin savumallas yhtyi lämpimään veteen. Lupailee hyvää. Lopulta kun kattilan täydeltä oli mäskit sekoitettu niin pistin kattilan esilämmitettyyn uuniin, jonka sitten kytkin pois päältä. Siellä mäski pysyisi tunnin verran suht saman lämpöisenä. Tavoite 68 astetta - en mitannut, koska en olisi mittaamisen jälkeen kovin helposti enää lämpötilaan pystynyt vaikuttamaan (liedellä paksua mäskiä lämmitettäessä pohjaan palamisen riski). Ja toisaalta historia on osoittanut että BrewMaten tavoitelämpöjä noudattamalla mäskin lämpötila menee hyvin kohdilleen. Oluentekoni on siis kokemuksen myötä siirtynyt hieman stressittömämmäksi. Tai ainakin siihen suuntaan, että aivan kaikkea ei tarvitse epäillä, vaan voi vetää hyväksi koetulla prosessilla melkein autopilotilla.
Join siinä rauhassa kahveet ja aloin lämmittelemään huuhteluvesiä. 8 litraa ja päälle 80 astetta kertoo Brewmate. Käytännössä kiehautan 4 litraisella "perunakattilalla" kaksi kattilallista, jotka kaadan käymisastiaan. Sieltä sitten kauhon huuhteluvedet, jotka siihen mennessä ovat hieman sadasta asteesta viilentyneet. Huuhtelun loppua kohti jo varmasti pitkälti alle 80 asteen. Liian kuumalla vedellä huuhtelusta on sanottu sen tuottavan tanniinisia makuja olueen, mutta en ole itse sellaista huomannut, joten vedän näin. Huuhtelusta olen sen verran oppinut että se on vaihe jossa ei kannata hätäillä. Eli hitaasti ja rauhallisesti, ei hana täysin auki valutellen. Ja muutaman ekan litran kierrätän takaisin vierteen päälle, kunnes hanasta tulee mukavan kirkasta. Parantaa yleensä tehokkuuttakin.
Huuhtelun jälkeen sitten vaan maltaat kattilasta metsän reunaan, josta kauriit napsivat ne muutaman tulevan päivän kuluessa. Oikeastaan aika mielenkiintoista nähdä miten savumaltaat niille maistuvat. Kattilalle vielä kunnon huuhtelu kuumalla vedellä ja sitten vierre sisään ja keittoa kehiin. Keiton alkaessa katkerohumalat sisään eli 60 min kohdalla (keittoa jäljellä 60 minuuttia) ja 10 minuutin kohdalla maltilliset aromihumalat vielä mukaan. Haluan tämän olevan mallasvetoinen olut, joten humalien määrät ovat varsin maltillisia. Katkeroa nyt sen verran että toivottavasti varsin hyvärunkoinen olut tasapainottuu sopivasti.
Keiton jälkeen sitten vierteen valutus kattilan hanan kautta desinfioituun käymisastiaan ja astia ulos -10 asteen raikkaaseen talvisäähän jäähtymään. Käymisastian kyljessä on mittari lämpötilalle, en tiedä kuinka tarkka on, mutta kun se näyttää hieman yli 20 astetta niin hiiva perään ja astia sisälle huoneen n. 18 asteiseen nurkkaan, jossa saa sitten olla ainakin pari viikkoa aivan rauhassa. Sitten pullotellaan ja annetaan kypsyä. Etsikkoaika ehkä talviloman kieppeillä viikolla 8, vaikka kyllä sitä ennen jo varmaan "joutuu" maistamaan.
Mukavaa puuhaa tämä näin kiireettömänä päivänä.
Tsekkaa tarkemmat ohjeet oluiden valmistukseen tästä: http://www.reittausblogi.info/2016/04/pussimaskays-eli-kuinka-tehda-hyvaa.html
Ensiksi, kiitos tästä blogista, sai myös minut innostumaan oluen panemisesta. Hieman matkien sinun reseptiä, kokeilen tässä ensimmäistä lageria. Mikä on sinun näkemys, että missä järjestyksessä, cold crash, jälkikäymissokerit / pullotus ja lagerointi? Jossain sanotaan että kylmä tappaa hiivat, eikä jälkikäyminen enää onnistu lageroinnin jälkeen ja pitää lisätä hiivaa. Toiset ei taas näe tuota ongelmana. Jos lageroi ennen pullotusta, niin auttaisiko jos käymisastian pohjalta ottaisi sedimenttiä talteen, jonka lisäisi lageroinnin jälkeen pullotuksen yhteydessä.
VastaaPoistaKiitos vaan, mukava kuulla! Tätä M54 hiivaa käyttäessä en ole lageroinut, koska hiivan ohjeistus sanoo ettei tarvitse - ” Extended lagering periods are also not required.” Olen siis vaan pullottanut normityyliin käymisen päätyttyä. Olen kokeillut kylmässä käytettyä lageriakin kerran ja silloin myös lageroin jääkaapissa ja pullotin täysin kirkkaalta näyttävän oluen jälkikäymissokereilla sen jälkeen. Hiilihapot tuli ihan normaalisti, tosin taisi kestää vähän pidempään. Eli kyllä siinä hiivaa edelleen oli vaikka täysin kirkkaalta näyttikin.
VastaaPoista