Kotiolutta: Granden Jovaru Saison perus- ja brettaversio

Nyt sitten maistoon Granden Panimon eli Jan-Erik Granbackan kotipanimon oluita Tampereelta. Olen hänen oluitaan päässyt maistelemaan aiemminkin, ensimmäisen kerran jo vuonna 2017 eli aivan uunituoreesta harrastajasta ei enää ole kyse. Aiemmat arvioni Granden oluista löydät tästä linkistä. Granden kotipanimon voit ottaa instagramissa seurantaan @grandenpanimo.

Tällä kertaa Grande lähetti maistettavaksi erittäin mielenkiintoisia hiivavetoisia oluita. Paketissa oli neljä eri saisonia ja yksi tripel. Kaikki blogiani muutaman vuoden seuranneet ovat kenties havainneet että juuri näistä kahdesta tyylistä olen tehnyt mittavaa... sanotaanko nyt vaikka taustatyötä. Aloitan setin läpikäynnin liettualaisella Jovaru farmhouse / kveik hiivalla käytetyillä saisoneilla, joissa toisessa on Jovaru hiivan lisäksi myös useampaakin eri brettanomyces hiivakantaa. Oluet on käytetty niinkin korkeassa kuin 35 asteen käymislämpötilassa, ei se täysin epätyypillistä saisonhiivoille ole ja kveikeillehän tuo saattaa olla ihan peruslämpö, mutta joka tapauksessa siis käymisestereitä pitäisi varmaan irrota. Tätä hiivaa saa myös kaupallisesti ainakin Omega Yeastin valikoimista.

 

Jovaru Saison

~4% | Humalat: EKG ja Hallerthau Blanc

Vaalea utuisen keltainen väri ja vitivalkea ilmava vaahtokukka. Nätti on. Tuoksu on hyvä ja yllättävän saisonmainen vaikka siis kveikillä käytetty. Hiivassa on samanlainen omenankuorimainen raikas hedelmäisyys ja varsin tuntuvasti myös mausteisuutta. Sellaista pippurimaistakin, kuten saisoneissa toisinaan. Humalointikin tuntuu varsin runsaalta tai ainakin se nousee aromikkaana tuoksuun. Maussa on aito saisonmainen kuiva lopetus ja hyvä, mutta ei ylilyövä terhakkuus katkerossa ja hiilihapoissa. Tosi raikas suutuntuma! Makua on myös runsaasti eli matala prosentti ei tarkoita laimeaa. Maku on hedelmäinen - ihan sellaista ”aitoa belgihedelmää” päärynänkuorimaiseen ja hieman omenaiseen tapaan. Lisäksi mausteisuutta joka yhdessä katkeruuden kanssa luo miellyttävän jälkimaun. Jälkimaussa nousee vähän appelsiinimaistakin makua kielen päälle. On kyllä liettualainen hiiva tuottanut hienot belgityyliset nyanssit tähän. En yhtään tiennyt mitä odottaa mutta menisi siis ihan aidosta belgistä. Erittäin raikas, erittäin juotava ja prosentteihinsa nähden myös runsasmakuinen olut. Tosi hyvä!

Jovaru Bretta Saison

~5% | Humalat: EKG ja Hallerthau Blanc

Sitten samasta oluesta versio usealla eri brettanomyces kannalla höystettynä. Ulkonäkö on samanlainen, mutta tuoksussa on tietysti heti funkyä meininkiä. Tallimaisuutta ja nahkasatulaa sekä edelleen raikas hedelmäisyys. Suutuntuma on tavallaan kuivempi, mutta mielestäni katkero hälvenee huomattavasti nopeammin ja loppuvedossa onkin nyt rapsakkuuden sijaan brettaisuutta ja hedelmäisyyttä tosi nautinnollisen pehmeänä. Omenaisuus korostuu, hieman sellaista hapokastakin tuntua, mutta jatkuvasti hedelmäisyys edellä. Onpa yllättävästi erilainen. Oletin että sama yleistuntuma mutta brettaa lisänä, mutta tässä onkin pehmeämpi ja jotenkin hienostuneempi suutuntuma. Hiilihapotkin ovat jotenkin hyvin silkkiset. Tuntuma on oikeastaan varsin Orvalin tyyppinen - sellainen hienostuneempi, kuten jo mainitsin. Mauthan ovat pitkälti samoja kuin perusversiossa, mutta hedelmäisempi tämä on ja tietysti villihiivaisempi eli funkkia löytyy. Bretta tuntuu syövän humaloinnista vähän kärkeä tylsemmäksi ja hedelmäisyys pääsee sitä kautta enemmän koholle. Tosi hyvää tämäkin. Vie makua vähän perusversiota syvemmälle ja toimii itselleni vielä hieman paremmin. Samat highlightit eli erinomainen raikkaus ja juotavuus. Kunnon kesäoluita kumpikin!

 

Kiitos Grandelle näistä ja jatketaan muiden paketin oluiden parissa sitten myöhemmin.