Seiskaprossaista Citymarketista - maistossa Turun Länsikeskuksen Food Factory Breweryn tuotantoa

Kesälomani pisin matka suuntautui vajaan sadan kilometrin päähän Raumalta Turkuun. Varsinainen kohde oli lapsille suunnattu, mutta kävin siinä ohimennen muun perheen autossa odotellessa juoksemassa nopeasti Länsikeskuksen Citymarketin läpi. Kyseisen Citymarketin sisällä on Food Factory Brewery joka toi ensimmäisenä Suomessa kauppamyyntiin yli 5,5% vahvan oluen - seitsemänprossaisen Dalskär Double IPAn. Vahvempaa olutta ei toki löydä kaupan oluthyllyiltä, vaan se on ostettava panimon myymälästä, joka Länsikeskuksen Citymarketissa löytyy panimon viereisestä ravintolasta. Hieman hölmöä, tietenkin, mutta ajatellaanpa nyt lapsia ja kokonaiskulutusta ja suomalaista kännigeeniä ja mitä näitä on. Lisätietoja voi kysellä Tuomiselta... joo o.

 

Alle 5,5% tuotteet löytyvät sitten kaupan muun ja nopeallakin katsauksella varsin laajan valikoiman joukosta - toki omasta erottuvasta saarekkeestaan, josta nappasin mielenkiintoisimmat mukaan. Toisin sanoen siis jätin happamat hyllyyn. En dissaa - eivät vain ole omaan makuuni. Kaupan sisäisessä panimossa on Kaspar Schultzin huippulaitteisto, jota operoi kolmannen polven panimoyrittäjä Eemeli Tuhkanen - Porin Beer Hunter'sia luotsaavan Mika Tuhkasen poika. Eemeli Tuhkanen on kouluttautunut Saksassa Panimomestariksi ja saa nyt siis operoida huippuluokan panimoa - odotuksia on!

Food Factory Brewery Dalskär Double IPA

7% | Vesi, ohramallas, humala, hiiva

 

 

Otetaanpa ihan ensimmäiseksi sitten maistoon tämä kruunun jalokivi - maaginen yli 5,5% olut. Oluttyyliksi on naulattu Double IPA, mutta vahvuus toki on ihan perus IPAn luokkaa. Rajat ovat alunperinkin olleet liukuvat ja jokseenkin hämärät ja ovat siitä vuosien saatossa vielä enemmän hämärtyneet, kun kaikkihan nykyään jotain IPAa on. Joten otetaan olut oluena, tyylistä viis.

 

 

Utuinen kuparisen värinen olut, jonka vaahto on runsaan pitsikästä. Tuoksussa on karamellimaista ja hivenen toffeemaista maltaisuutta sekä tietysti voimakas sitruksinen ja pihkaisen havuinen humalointi. Nyt näen tai pikemminkin maistan oluen pointin - IPA tyylisestä vahvuudesta huolimatta DIPA tulee oluen nimeen sen makuprofiilista. Enemmän mallasta ja nimenomaan karamellimaisempaa ja länsirannikon tyyliin löytyy sitruspainotteinen sekä katkera humalaisuus. Tuleeko hiukan mieleen jopa Beer Hunter’sin Tuhkanen seniorin legendaarinen CCCCC IPA? Samoja piirteitä on - ja silloinhan piirteet ovat erinomaisen maukkaita! Ei pliisuilua, vaan karamellia, mutta myös katkeruutta ja havuja - kunnolla havuja - ja loppuun greippinen laskeutuminen kohti päättymätöntä jälkimakua. Ihan aitoa asiaa CCCCC:n tavoin raskaammalla vanhan liiton mallaspohjalla, jonka katkero sitten lopulta ainakin melkein selättää. Tykkään! 

 

Arvioitu olut ostettu panimon myymälästä (Citymarket Länsikeskus, Turku) 

 

Enskär Helles

4,5% | Vesi, ohramallas, humala, hiiva

 

Helles tarkoittaa saksaksi vaaleaa ja sellainen tämä nimensä mukaisesti onkin. Oluiden nimet muuten vaikuttavat kohteilta, jotka saaristossa matkaileva saattaisi löytää. Vaahto nyplää tiheät pitsikuviot lasin reunoille. Tuoksussa on maltaisuutta, hentoa hujanaisuutta ja jalohumalaisuutta. Laadukas tasapainoinen lagerin tuoksu ja sellainen on makukin. Miellyttävä pehmeä maltaisuus ja sopiva napakka katkeruus takaavat erinomaisen juotavuuden. On kyllä maukasta ja läpikotaisin laadukasta. Tosi hyvä!

 

Arvioitu olut ostettu Turun Länsikeskuksen Citymarketista

 

Houtskär Hazy Pale Ale

5% | Vesi, ohramallas, vehnämallas, kaura, humala, hiiva

 

 

Utuinen kultaisen värinen olut vitivalkealla ja kestävällä vaahdolla. Tuoksu on raikkaan hedelmäinen aprikoosimaisine ja hunajamelonimaisine piirteineen. Suussa pehmeähkö kevyehkö runko, hedelmäisyyttä ja maltillisesti katkeroitu lopetus. Humalaisuus jää mielestäni hieman pliisuksi - intensiivisyyttä tarvittaisiin lisää. Toki kevyellä rungolla varustettuna kaikinpuolin tasapainoinen ja juotavuudeltaan hyvä - sekä toki läpikotaisin laadukas. Nyt kuitenkin toistaiseksi heikoin näistä maistelluista.

 

Högsåra Hefe

5% | Vesi, ohramallas, vehnämallas, humala, hiiva

 

 

Valittelen monesti postauksissani sitä miten vehnäolutta ei pitäisi 0,33 litraiseen pakata (samalla toki ymmärtäen pienpanimoiden rajoitukset pullotuksessa), mutta tämän 0,44 litraisen voin vielä hyväksyä yhdestä tölkistä vehnislasiin kaadettuna. Vaahtoa ei tölkkivehnissä yleensä saa samalla tavalla rakennettua kuin pullotetuissa, eikä se tässäkään aivan lasin yläreunaan asti riitä, mutta väliäkös sillä - se on enemmänkin esteettisiä hommia. Vaahto on tässäkin nätin tiheäkuplainen ja pitsit tarraavat lasin reunoihin - merkki laadusta sekin. Ja merkki toki siitäkin että blogisti on hinkannut lasin puhtaaksi. Rusehtavan oranssin oluen tuoksu on banaanitoffeinen ja tosi muhkean vehnäinen - pehmeämpi tuoksu kuin vehnissä keskimäärin. Hieman jopa Ayingermäinen tuntu. Tietäjät tietää että tuo on varsin iso kehu. Suutuntuma on suuntäyttävän täyteläinen ja raikkaan hiilihappoinen, kuten vehnässä pitääkin. Mallasvetoisessa maussa on kypsää banaanimaisuutta ja lempeää neilikkaisuutta. Katkero näykkäisee lopussa ja jälkimaku on edelleen pehmeä sekä hieman mausteinen. Nyt on muuten sitten tosi hyvää eikä vähiten sen takia että suutuntuma on poikkeuksellisen pehmeä ja suorastaan kuohkea. Suomivehnien top-listauksessa näin ensifiiliksellä aivan kärkikahinoihin. Pitäisi joskus tehdä joku järjetön liian monen oluen rinnakkainvertailu näistä, mutta nautitaan nyt tämä ensin loppuun ja antaumuksella nautitaankin.

 

Arvioitu olut ostettu Turun Länsikeskuksen Citymarketista.

 

Odotuksia oluiden laadun suhteen oli ja ne odotukset kyllä täyttyivät. Hienosti operoi nuorempikin Tuhkanen ja huippulaitteistosta tuskin haittaa ainakaan on. Lisäksi tölkki on oluille paras astia. Saksalaistyylit Helles ja Hefe aivan priimaa ja Double IPA myös. Hazy Pale Ale sitten jäi itselleni vähän heikommaksi reseptiikaltaan, ollen hieman turhan pliisu, mutta siinäkin toki laatutaso täysin kunnossa. Kaksi vanhinta poikaani pelaa jääkiekkoa ja tulevallakin kaudella on varmasti muutama peli myös Turussa, joten täytynee ottaa Länsikeskus vakiokohteeksi.