Nyt sitten maistoon Stadin Panimolta saamiani valmiiksi jo hieman kypsyneempiä oluita. Kyseessä on ei enempää eikä vähempää kuin American Imperial Porter, jonka tuoreeltaan kehuin maasta taivaisiin tässä blogissa vuonna 2015. Vaivaiset seitsemän vuotta tuostakin jo aikaa. Arvio silloin päättyi loppukaneettiin "Hakekaa kun on tuoretta!", no nyt on sitten vähän vanhempaa maistossa. Näistä kahdesta pullosta vanhemman päiväys on 1.7.2020 ja uudemman 1.11.2022. Panimolta saamani tiedon mukaan päiväys on 12kk pullotuksesta eli vanhempi on vuodelta 2019 ja uudempi vuodelta 2021. Kyseessä on Imperial Porter, vahvuutta 9,5% ja Stadin Panimon tyyliin suodattamaton, pastöroimaton ja lisäaineeton. Mallaspohjassa ohraa ja ruista, mutta muusta reseptiikasta ei tietoa - paitsi tietysti se että jenkkihumalaa on ja jos vanhoja muistellaan niin on reilustikin, mutta miten se sitten on kestänyt aikaa... sen selvitämme seuraavaksi.
Tällä kertaa aloitan uudemmasta versiosta, jonka päiväys on siis umpeutunut varsin hiljattain, vain noin kuukausi sitten 1.11.2022.
Stadin American Imperial Porter
9,5% | Sisältää ohraa ja ruista
Lasiin kaatuu tumman ruskeaa, miltei mustaa, mutta valoa vasten reunoiltaan läpikuultavaa olutta. Vaahtoa muodostuu aluksi, mutta se myös nopeasti laskee. Tuoksu on hyvä. Siinä on paahteista maltaisuutta, konvehtimaista suklaisuutta, lakritsaisuutta ja tiettyä sherrymäisyyttä. Ei juuri ollenkaan hedelmäisyyttä humalista, eli se puoli on jo tästä karissut. Maku on maltainen, tummaa hieman kitkerää suklaisuutta, suolaista lakua - the usual. Loppumaussa maukkaasti kuivahedelmäisyyttä ja sherrymäistä tuntumaa. Varsin erilainen kuin odotin, humaloinnin aromipuoli on jo kaikonnut, mutta katkeruutta on upeasti. Maku muuten on perinteisen imperial stoutin / porterin linjoilla, mutta ikään kuin hieman tynnyrikypsytyksen sherrymäisiä viboja mukana.
Sitten maistoon vanhempaa. Pullotettu 2019 heinäkuussa eli melkein 3,5 vuotta ikää tällä. Ulkonäkö samanlainen, tietysti. Vaahto kestää ehkä jopa rahtusen pidempään. Tuoksu on tässä selvästi humalaisempi - hedelmäisyyttä on edelleen tallella, vaikka terävin sitrusmaisuus on kyllä laantunut ja tilalla on enemmän sellaista "yleistä humalaisuutta". Maltaan monipuoliset aromit samalla tavalla menossa kuin tuossa tuoreemmassakin, mutta sherrymäisyyttä ei ole. Suklaisuutta enemmän. Maussa meno yllättävänkin erilainen. Mallas on enemmän taustalla ja maku hieman marjainen ja orastavasti hapan, vaikka paahteisia ja suklaisia piirteitäkin on. Katkeruus tuntuu tässä myös jo hieman laantuneen. Tässä ikä alkaa kieltämättä tuntua jo hieman happamana, mutta kyllä tässä oma viehätyksensä edelleen on.
Uudemman oluen tapauksessa sain panimolta viestiä että erässä on tavattu "jonkin verran hapettumista". Siitä siis varmastikin johtuu tuo noteeraamani sherrymäisyys - ikään kuin olut olisi jo ikäistänsä vanhempi, mutta edelleen tosi miellyttävän makuinen. Mitään täyttä pahvia olut ei todellakaan ole. Vanhempi erä taasen on saanut piirteisiinsä jo hieman happamuutta joka samalla vie maltaisuudesta osan ja sitä kautta olut ei ole enää niin "portermainen". Ikä siis alkaa tuntua lievänä etikoitumisena, joka ei sekään mitenkään tavatonta ole, mutta yleensä ikävuosiin voidaan lisätä kolmen vuoden päälle vielä ainakin toinen mokoma lisää ennen kuin etikkaa tai soijakastiketta esiintyy. Aivan miellyttävä juotava tämä vanhempikin kuitenkin on. Yllättävänkin erilaiset ja jos tuohon vuonna 2015 kirjoittamaani tuoreen oluen arvioon jotenkin vertaa niin samoja piirteitä ei oikein löydy enää - humalaisuus kun on molemmista jo kaikonnut.
Ei enää niin elämyksellisiä kuin tuore vaikutti tekstini perusteella joskus olleen, mutta hyvin mielenkiintoinen maistelu kuitenkin. Lähdin tähän jotenkin tosi vahvasti ennakkoon latautuneena niin että ikään kuin olisin jo valmiiksi tiennyt miltä oluet tulevat maistumaan, mutta väärässä olin taas kerran. Naatiskelin rauhassa molemmat pullot loppuun ja yleinen konsensus muodostui siihen malliin että tuoreempi oli vähän parempi kuin vanhempi.
Joissain tapauksissa kellarointi kannattaa, joissakin ei. Vahvasti aromipuolen humaliin nojaavissa oluissa kannattaa edelleen nauttia mahdollisimman tuoreena.
Kiitokset Stadin Panimolle tästä opettavaisesta ja sanotaanko että lopulta varsin lämmittävästäkin sessiosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ole hyvä ja kommentoi. Kommentit menevät valvonnan kautta.