Resepti: Reittausblogi Juniperye (Kotiolutkalenteri 2022)

Tässä resepti ja hieman tarinaa oluesta jonka tein vuoden 2022 kotiolutkalenteriin eli joulukalenteriin johon kotipanijat ympäri maan tekivät oluen ja niitä sitten maisteltiin joulukuun ajan ajatuksia vaihdellen. Tämä olikin jännittävä kokemus, sillä valmistamani olut ei ole koskaan aiemmin päässyt yhtä laajan ja osaavan porukan arvosteltavaksi. Kalenterissamme oli mukana yhteensä 25 tekijää ja olutta - eikä tämä ollut edes ainoa kalenteri, vaan näitä oli toinenkin samanlainen! Oma olueni oli luukussa 15 eli nautittiin joulukuun 15. päivä. Kalenterin oluista kirjoitettiin palautetta netissä olevaan padlet-sivustoon ja siellä sitten olin tuon kyseisen päivän iltana F5 nappi pohjassa arvioita väijymässä. Kaikki eivät tietenkään aina kyenneet päivän olutta kyseisenä päivänä "suorittamaan" ja itsekin pääsin kalenterissa loppuun vasta tunnin tai kaksi 2023 vuoden puolella. En ollut tuolla padletissa tässä tammikuussa vielä käynyt, mutta nyt huomaan että sinne on muutama arvio tullut oluestani lisää - kiitos vielä kaikille niistä.

 

Tekijät kirjoittivat padletiin myös kuvaukset oluistaan ja halutessaan myös tarinaa niiden takaa. Itse kirjoitin oluestani seuraavaa:

"Sahtia ei kalenteriin voinut kylmäketjuista ja säilymisajoista johtuen tietenkään tehdä, joten päätin soveltaa. Heinäkuussa tein sahdinvalmistuksen SM-kisoihin sahdin johon tuli mielestäni todella onnistunut tymäkän rukiinen maltaisuus, joten tein sitten samalla mallaspohjalla oluen. Sahtini jäi lopulta Rauman karsintojen hopeasijalle kun voiton vei SM-kisoissa lopulta 2. sijalle yltänyt Tuula Viheroja - enpä siis huonolle hävinnyt! 

Ruismaltaiden osuus reseptistä on 16%, loput on Pehkolan Mallastamon sahtimallassekoitusta, jossa on Pilsner-mallasta, joka on kuivattu hieman korkeammalla lämmöllä, Munich-mallasta ja Caramalt-mallasta. Olut on maustettu sahdin tapaan katajalla ja myös varsin runsaasti varsinkin katkeropuolen humalalla, jotta runsaan rukiisen mallaspohjan paksuus saisi hyvän vastaparin. Itse miellän reseptin olevan Reittausblogissa julkaisemieni reseptien "Katajainen Ruisale" ja "Kotawarmer's Rye Wine" välimaastosta. Olen vastaavia siis tehnyt aiemminkin, mutta yleensä vahvuudeltaan sinne 6% pintaan. Nyt halusin tietysti vahvuuden myös sinne sahdin lukemiin, joten vähän tuhdimpaa on tarjolla.

Muistakaa, että olut on pullokäytetty. Toivottavasti maistuu!"

Resepti: Reittausblogi Juniperye 

8,2% | OG. 1,075 | FG. 1.014 | katkeruus n. 100 IBU

 

Maltaat:

Pehkolan Sahtimallas (84%)

Dingemans Toasted Rye (10%)

Simpsons Red Rye Crystal (6%)

 

Humalat ja kataja: 

3,5 g/L Cascade Pellet (6.4% Alpha) @ 60 Minutes (Boil)

Marjainen katajan oksa @ 10 Minutes (Boil)

3,8 g/L Centennial Pellet (10.6% Alpha) @ 0 Minutes (Boil)

3,8 g/L Simcoe Pellet (12.4% Alpha) @ 0 Minutes (Boil)

Katajaa "maun mukaan" itse käytin tuon etiketin kuvassa olevan oksan jossa runsaasti vihreää marjaa. Marjatonkin oksa käy aivan hyvin ja voi olla jopa parempikin niin. Aromihumalat Centennial ja Simcoe siis keiton lopussa kun lämmöt otetaan pois päältä. Humalien annetaan uuttua jäähdytyksen ajan, katajan otin pois ennen jäähdytystä. 

Käyminen:

US-05:lla tai muulla neutraalilla ale-hiivalla hiivalle sopivissa lämmöissä (minulla 18-20 astetta) kunnes on käynyt loppuun. Oma olueni oli pöntössä melkein kuukauden ennen pullotusta, mutta olisi varmaan voinut pullottaa jo kahden viikon jälkeen.

Pullotus tai astiointi melko maltillisilla hiilihapoilla, itse laitoin jälkikäymissokeria 6g/litra.

Palaute

Muiden panijoiden padletiin kirjoittamat palautteet olivat pitkälti hyvin positiivisia. Yhdeltä olut kuohui pullosta yli eli siinä oli jotain häikkää vaikka maku muuten kuulemma kunnossa ja parilla muullakin avattaessa tuli kova sihahdus. Yksi syy voi olla siinä että pulloihin jäi aika suuri headspace eli ilmatila korkin ja oluen pinnan väliin, siitä johtuen kun pullotin pullotustikulla - sehän on toiminut minulla aiemmin hyvin kun käytän aina puolen litran pulloja, mutta nyt kalenteria varten olin hankkinut 0,33-litraisia, enkä tajunnut että pullon sisälle menevä tikku vie tilavuudesta niin paljon pois. Seuraavalla kerralla sitten pullotus lappoamalla niin saa pullot kunnolla täyteen. Poimin tähän alle irtonaisia kommentteja eri maistelijoilta. Yritän ottaa kommentteja laidasta laitaan, mutta pitää myös muistaa että jouluolutkalenterin henki on positiivinen ja rehellisyyden nimissä ei siellä kyllä oluita haukkumaan joutunutkaan, ei edes omaansa. Jengi oli pannut parastaan! Alla otteita kommenteista ilman nimiä tai nimimerkkejä.

Tuoksu on makea ja rukiinen, joku 80-luvun lapsen lapsuudenajan karkki tulee myös mieleen.

 

Kunnon sihahdus ja maltillisellakin kaadolla tuli vaahdot yli. Väri on samea tumma. Vaahto pysyy ja pysyy. Tuoksussa taitaa Katajan aromia olla. Maku mukavan rukiinen. Tykkään. Katkeroa löytyy, kuitenkin hyvässä balanssissa rungon kanssa.

 

Tuoksu humalaisen sitruksinen. Mausta eka iski humala, sitten toffeen ja karamellin maku, jonka jälkeen kataja. Maku on tasapainoinen ja mielenkiintoinen! Suuhun jää jälkimakuna kataja pitkäksi aikaa. Hiilihappoja oli hyvin ja vaahto pysy koko nautiskelun ajan. 

 

Pulloa avatessa kuului lupaava sihahdus, mutta olut kaatui lasiin vaahdottomana ja happojen suhteen se oli melko flätti. Ei se mitään, niinhän sahtioluen kai pitäisi ollakin.Maku on makea ja vahvan rukiinen, katkerot ovat sekoittuneena katajan voimakkaaseen ulostuloon. 

Makumaailmaltaan erittäin uniikki, en taida ole koskaan juonut tällaista. Maut tasapainossa, hyvin mallasvetoinen ja alkoholi polttelee hieman taustalla. Katajan tunnistan myös taustalta, erityisesti jälkimaussa.

 

Katkero kruunaa kokonaisuuden. Ei liian pitkänä tai voimakkaana, mutta kuitenkin tuntuvana.

 

Etiketistä myös plussaa, on aina kiva nähdä ainesosa jota oluessa on käytettynä, oluen etikettinä.

 

Kova sihahdus pulloa avattaessa, ruskea samea olut kaatuu lasiin. Sopiva, hyvä vaahto.

 

Kaiken kaikkiaan aivan törkeen hyvä olut! Oon miettinytkin miten tekisi sahdista olut version ja tässähen se on 💪 Menee kyllä ensi jouluna omalle olutlistalle!

 

Maussa hieman sitrusta ja havua. Kevyen kirpeä rukiinen marjaisuus ja mausteisuus kääntyy pehmeän suklaiseen maltaisuuteen. Sitten peliin saapuu kataja, hieman puisevana ja viilentävän fenolisena, johon yhtyy yrttinen humalan katkeruus. Yleisilmeeltään pehmeä maku ja alkoholi melko huomaamaton👌

 

Korkki aukesi poksahtaen ja olut kaatui hyvillä hapoilla lasiin. Tuoksussa katajaa, sitrusta ja mallasta. Vaahto nousee kaadettaessa ja pysyy lasissa. Laskee kuitenkin juodessa eikä vaahto tartu viiksiin. Tymäkkä alkupuraisu, mikä taittuu kyllä pian. Lasi tyhjenee nopeasti ja olisi kyllä mennyt heti toinen perään. 

 

Tuoksussa katajaa ja erittäin hyvältä tuoksuvaa sitrus-humalaa. Pehmeän kermainen suutuntuma. Ruis ja kataja tulee aika voimakkaasti, suklaata, leipää ja karamellia myös. Huippuhienot old school katkerot seuraavat ja jättävät tosi pitkän nautinnollisen mäntypihkaisen jälkikatkeron.  

Tästä ei puutu muuta kuin nuotion leimu taustalta ni tää ois napakymppi. Upea olut ja mahtavaa päästä maistamaan Harrin olutta kaikkien näiden vuosien jälkeen. Kiitos tästä.

 

Maku on sahtisen ruisleipäinen, mutta kataja pomppaa sieltä selvästi esiin ja tuntuu myös jälkimaussa. Minusta tuntuu, että kataja peittää nyt myös alleen alkoholinmakua, mikä on ehkä hyvä asia. Kuitenkin, kataja dominoi. Siellä on sahti/olut taustalla. Parempaa balanssia peräänkuuluttaisin.

 

Mukavan rukiinen tuttavuus! Katajaa sopivasti! Mukavan lämmittävä! Tykkäsin todella paljon!😍

 

Paljon sahtimaisia piirteitä, mutta ”sivistyneempi” kokonaisuus. Kermainen ja täyteläinen suutuntuma ja roteva mallaspohja, mutta rapsakat katkerot ja kivat hiilihapot. Kataja jää kivasti kielen päälle katkeroiden jälkeenkin.

 

Samea, sahti värinen, reilusti vaahtoa, kataja ja mallas mukavasti yhdistyvät erinomaiseen makuun 👌 todella mielenkiintoinen olut, hyvällä tavalla 🙏 tykkään paljon pullon etikettista 5 points! 🏅

 

Maussa vahva kataja ja samaan aikaan tulee pientä rukiista makua ja yllättävän voimakas sitruunainen aromihumalointi. Loppumaussa kataja jää katkeroiden kanssa pidemmäksikin aikaa pyörimään suuhun. Maun perusteella voisi luulla kataja-IPAksi.
 

Tosi moniulotteinen omaan suuhun ja jos tätä tarjoiltaisiin ravintolassa, pyytäisin ehdottomasti uuden. Alkoholi tuntuu lämmittävänä jälkeenpäin, oikein mukava olut, täydellinen kota olut. 

Ensivaikutelma maun osalta on hyvinkin tasapainoinen ja onnistunut. Katkerot toimivat katajan kanssa sulassa sovussa, hiiva tuntuu neutraalilta yllätyksekseni ja suuntuntuma sopivan viskoosinen.

 

Omat kommenttini

 

Teen niin pieniä eriä että minulle itselleni ei tätä paljoa jäänyt maisteltavaksi, mutta yksi pullo on vielä jäljellä. Aiemmin kun tätä maistelin niin olin pääosin tyytyväinen, mutta mielestäni oluen katkero oli varsin tymäkkä, eikä niinkään humalan toimesta vaan keittoon laittamani tosi marjaisen katajanoksan vankistamana. Oluessa oli sellainen hieman lääkemäinen tuntuma. Fenolinen kuten joku kirjoittikin. Se oli varmastikin katajan tuottamaa. Mallaspohjaan olen todella tyytyväinen. Tuhtihan se on ja hieman makeakin kuten sahdissa pitääkin, mutta tässä olutversiossa katkero kontraa sen hyvin. Omiin oluisin on tietysti aina eri tavalla kriittinen ote kuin ulkopuolisilla maistelijoilla, minulla ainakin. Mutta korkataanpa nyt tuo viimeinen pullo, joka on kenties jopa lajinsa viimeinen jos kaikki muutkin ovat jo omansa maistaneet. 

 

 

Ja näin kaatuu sitten lasiin viimeinen pulloni Juniperyea. Eihän tämä tosiaan mikään kaunokainen ole. Ruskea läpinäkymätön väri ja sangen kuohkea vaahto. En tiedä mikä tässä on, mutta kesällä kun tein sahdin samalla mallaspohjalla niin se oli yllättävänkin kirkas. Sitten valutin siitä samasta sahtimäskistä vierteen ja keitin sen jälkikaljaksi, niin se oli samalla tavalla täysin sameaa vielä kuukaudenkin pullossa olon jälkeen. Ja tämä on nyt ollut jo melkein kolme kuukautta ja ihan yhtä rumaa on. No, se on se sisäinen kauneus joka ratkaisee. Tuoksu on nyt selkeästi voimakkaamman katajainen kuin reilu kuukausi sitten ja mallas on ikään kuin taaempana. Kumpikaan tuoksu ei taida olla varsinaisesti voimistunut, vaan ne ovat kypsymisen myötä vaan asettuneet paremmin paikoilleen - kataja ja mallas tuoksuvat nyt selkeästi erillisinä komponentteina, eivät yhtenä "sekamelskana". Sitruksista ja havuista humalaisuutta myös, mutta kyllä on tymäkkä tuo katajaisuus edelleen. Sama homma maussa. Makeutta ja ryhdikästä ruismaltaisuutta alussa ja loppuvedossa sitten katkeroa ja tymäkästi, edelleen hieman lääkemäisesti tuota katajaisuutta. En ole aiemmin noin runsaan marjaista oksaa käyttänyt niin en tiedä miksi piti nyt sellainen tähän tempaista. Ehkä vaan siksi kun sattui tiluksilta sellainen kerrankin löytymään. Samankokoisia ja havuisuudeltaan samanlaisia oksia olen ennenkin käyttänyt, joten marjat tekevät tämän eron. Makukin on nyt mielestäni enemmän asettunut ja parempi - kyllä kypsyminen on tehnyt tälle hyvää. Kalenterioluenkin olisi siis voinut valmistaa pari kuukauttakin aiemmin ja varmasti olisi edelleen ollut kuosissa. Alkeellisten valmistusmenetelmieni takia vaan pelkään aina hapettumista, mutta ei sellainen tällaisissa oluissa ennenkään ole itselleni mikään ongelma ollut. NE-alkuisia tyylejä ei nyt tietysti peruspöntöllä ja lappoamalla kannata yrittääkään. Maltaisuus ja rukiinen mukavan täyteläinen suutuntuma on kyllä tämän oluen helmi. Mallaspohja toimi sahdissa ja toimii tässä oluessakin. Ruis todella maistuu. Juhannukseksi tein sahdin pelkästä Pehkolan Sahtimaltaasta, jota tässäkin siis suurin osa, ja siitä tuli yllättän vaaleaa, mutta samalla yllättävän täyteläistä. Joku taika siinäkin siis on. Ihan tyytyväinen olen tähän ja kyllä tässä taas kävi legendaarisesti niin että viimeinen pullo oli paras.

Kotiolutkalenteriin osallistuminen antoi itsellekin mukavasti lisää kipinää jo muiden kiireiden takia (lue: viiden lapsen isä)  hieman hiipuneeseen harrastukseen. Lupasin osallistua kalenteriin myös tänä vuonna ja nyt teen poikkeuksellisesti niin että kehitän samaa reseptiä koko vuoden ajan. En ole vuodessa enää montaa erää tehnyt, mutta nyt kaikki nämä 4-6 erää mitä teen keskittyvät yhden reseptin kehittämiseen. Olen viime keskiviikkona keittänyt ensimmäisen satsin jotain kenties aivan erityylistä kuin mitä tämä Juniperye oli, mutta siitä ei tietenkään hiiskuta ennen oman kalenteriolueni vuoroa tämän vuoden kalenterissa. Olen siis omien kotioluideni osalta somepimennossa koko vuoden - se on samalla itselleni helpotus kun ei "tarvitse" asiasta somettaa aina kun pääsee panemaan. No, toki juhannussahdit ja muut varmasti someen pläjäytellään, mutta tämä olut pidetään salassa joulukuuhun ja omaan luukkupäivään asti. 

On se vaan hienoa hommaa tämäkin taas ja kalenteri näytti kyllä sen että skene voi Suomessa todella hyvin tällä hetkellä.