Kotiolutta: Wanderer Brewing Sweet Dreams Pastry Stout

Lemisen Makelta eli Wanderer Brewingiltä maistoon vielä ennen #kotiolutkalenteri2023 kiireitä maailmallakin mainetta niittänyt Sweet Dreams Pastry Stout. Make voitti tällä tshekkiläisessä kotiolutkisassa kultaa ja kisan parhaan tittelin ja pääsi sitten sitä kautta paikan päälle Tshekkiin panimolle tekemään tätä erän, joskin reseptiä jouduttiin siellä muokkaamaan niin paljon ettei se enää alkuperäistä välttämättä muistuta. Nyt kuitenkin tuoreempi erä tästä kehutusta reseptistä maistoon.

 

Sweet Dreams Pasty Stout

12%

Tekijän kommentit: 

"Tää on nyt versio siitä mun Sweet Dreams pastrystä, joka on kisoissa pärjänny ympäri eurooppaa. Tsekeissä kävin erän tekemässä, joka tosin oli niin muokattu ettei se enää alkuperäistä ole. Tähän erään en valitettavasti saanut kaikkia alkuperäisiä maltaita kasaan ja siirapinkin jouduin vaihtamaan. Hiivakin hyytyi kesken ja jäi vaan 12 pinnaseks. Siispä tää jäi aika kauas alkuperäisestä enkä oo tähän järin tyytyväinen, mut kaipa tätä juo :) Vaniljaa, kaakaonibsejä ja vaahterasiirappia adjunkteina."

 

Siinä tekijä itse jo osittain dumasi oman keitoksensa, mutta otetaan nyt varovaiseen maistoon ja katsotaan josko tästä nyt nauttimaan kuitenkin pystyisi. Lasiin kaatuu viskositeetiltaan öljymäisen paksua ja täysin mustaa olutta. Oluen pinnalle kertyy ohut mokkainen vaahto. Jykevää kamaa on. Tuoksu on jälkiruokaisa. On vaniljaa, suklaata, kermakahvia, vähän lakritsaakin. Aivan kunnollinen ja kunnolla intensiivinen tuoksu. Olut on suussa erittäin täyteläistä ja pehmeää. Hiilihappoja on maltillisesti ja suuhun jää nielaisun jälkeen vielä sellainen kunnon kuorrute. Tämä on aivan tyylinmukaista. Lämpö nousee nielaisun jälkeen rintakehään ja poskipäihin, mutta vahvuus on maussa kuitenkin oikeastaan täysin piilossa. Maku on todella miellyttävän suklainen, myös vanilja selkeänä, mutta ei dominoivana. Paahteisen maltaan sävyjä maltillisesti. Kahvimaisuutta ei oikeastaan ollenkaan ja lakritsia vain hennosti edelleen makeassa pitkässä jälkimaussa. Vaahterasiirapin osuus jää minulta havaitsematta. 

 

Onhan tämä vähän kuin sellainen suklainen kääretorttu, jonka täytteenä on vaniljakreemiä. Hitaasti nautittava herkku. Makeus kyllä lopulta talttuu pitkällä jälkimaussa kun vahvuus kuivattaa eli tietyllä tapaa myös tasapaino on kohdillaan - niin kuin sen nyt tällaisessa oluessa kohdillaan olla voi. Kyllä minä tästä tykkään. >ikaa saa lasillisen nauttimiseen varata hyvän tovin. Maku on sen verran vahva ja tuhti että käy kyllä jälkiruuasta sellaisenaan ja kunnon överit saisi varmasti konvehtirasian kera, mutta sellaista ei nyt onneksi käsillä ole. On mahtava päästä maistamaan mainetta niittänyttä reseptiä vaikka tekijä itse ei tähän versioon tyytyväinen ollutkaan - se kertoo vaan siitä että kunnianhimoa ja pyrkimystä aina vaan parempaan lopputulokseen löytyy. Ja se on hyvä niin. 

 

Arvioitu olut saatu tekijältä.